Niin se vaan meni vuosi 2009 ja uutta pukkaa.. Ja sen myötä tietenkin uudet tavoitteetkin, sillä pitäähän sitä aina olla jotain mihin tähtää!!

Pertun kanssa vuoden 2009 tavoite täyttyi12.12., jolloin plakkariin tuli TK1. Olin oikein tyytyväinen pojan työskentelyyn, vire pysyi hyvänä ja sain koiran valmisteltua oikeaan tunnetilaan ennen koetta. Nyt jätämme tokoilun eläkeikään ja alamme keskittyä pk-puolelle ja suunnitelmissa olisikin suorittaa bh-koe heti, kun se vain on mahdollista. Talvi panostetaan tottikseen ja puruihin ja kesällä tahkotaan sitten pellolla nenä mullassa  Kesää odotellessa...

Ei sillä, etteikö talvikin olisi ihana, onhan se. Varsinkin nyt, kun on lunta metsässäkin polveen asti  Perttu on päässyt myös opettelemaan pulkan vetoa. Ajattelin, että harjoittelu veisi enemmänkin aikaa ja hermoja, mutta toisin kävi. Poika odotteli rauhassa, kun asettelin valjaat päälle ja sit mentiin tasaisesti häntä kissamaisesti pystyssä heiluen  Sai taas olla ylpeä pojasta, mukava kun on palikat kohdallaan! Pitkäänhän ei vielä viitsi vedättää, mutta hetken matkaa ja Janikalla on kivaa! Pariskunnalla on muuten uusi leikki: Janika istuu pulkassa ja Perttu vetää hampailla narusta ympäri pihaa kunnes neiti lentää pulkasta   Ja molemmat nauttii!

Elo jatkuu täällä Hurukselantiellä samaan rataan kuin ennenkin, katsotaan mitä saamme aikaiseksi vuonna 2010!

Rinta rottingilla katse tulevaisuuteen!!

Kyllä se aika menee nopeasti, poika täytti jo 10kk tämän kuun 11. päivä.

Viime päivityksestäkin on jo aikaa... Näyttäisi olevan sellaiset puoli vuotta  Hups  Mitähän kaikkea tässä on ehtinyt tapahtua... Mietitäänpäs...

Kesäkuun 11. päivä poika täytti 5kk ja samana päivänä kävimme paikallisen koiraseuran järjestämässä mätsärissä hakemassa kokemuksia ja tarkkailemassa, miten Perttu suhtautuu väenpaljouteen ja suureen koiramäärään. Hienosti poika käyttäytyi, ei piitannut toisista koirista tai ihmisistä eikä sinkoillut mihin sattuu. Keskittyi myös tottisteluun minun kanssani.

Kehäkäyttäytymistä emme olleet milloinkaan harjoitelleet, mätsäriinkin lähdettiin ex tempore meiningillä. Ainut mitä osattiin, oli seisominen namin avulla. Saimme sinisen nauhan ja jäimme odottamaan seuraavaan kehään menoa. Sinisten pentujen kehässä tuomari tykkäsi yhteistyöstämme ja kontakti oli kuulemma mahtavaa ja se soi meille kärkipaikan. Olimme siis Pennut 5-12kk SIN1:ä ja saimme hienon pokaalin ja ruusukkeen, sekä pussillisen siankorvia ja tietenkin paljon kokemusta. Kaiken kaikkiaan kannattava reissu

Kesä meni treenaillessa pentutottista ja ajaessa jälkiä niin nurmikolla ja pellolla. Mukana on ollut suorien lisäksi eriasteisia kulmia, kaarretta, tuulen suunta on vaihdellut jne. Joka askeleella on kuitenkin vielä ruokaa. Ihan mukavasti, rauhallisesti ja keskittyneesti poika päästelee menemään liina löysällä. Jos jostain syystä hukkasi jäljen, alkoi kuulua kova tuhina ja nokka teki kovasti töitä ja jatkoi itsenäisesti rauhallista jäljestystä.

Tottista on opeteltu namin avulla siihen asti, kunnes pallo vei voiton  Maltti on ollut tärkeä osa kokonaisuutta ja siitä on pidetty huoli, ettei hektisyys pääse valloilleen. Perttu syttyy helposti, mutta osaa myös rauhoittua nopeasti. Tykkään kyllä kovasti pojan kanssa tehdä hommia.

Viime kuukausi onkin tehty kovasti hommia tottiksen saralla, sillä viikko sitten, kun 10kk tuli täyteen, tuli samalla oikeus osallistua ToKo alokasluokkaan. Viime viikonloppuna starttasimmekin kahdessa kokeessa Pieksämäellä. Lauantaina saimme tulokseksi 191,5/200 pistettä, kunniapalkinnon ja luokkavoiton. Osallistujia luokassamme oli 15. Sunnuntaina saimme 192/200 pistettä, kunniapalkinnon ja sijoituksemme oli 2/13. Saimme saman pistemäärän kuin voittaja, mutta pisteiden mennessä tasan, ratkaisee tietyt liikkeet paremmuusjärjestyksen. Tässä vielä osasuoritukset ja arvostelut:

Lauantai 14.11.2009 Pieksämäki Tuomarina Markku Mäntynen

Osasuoritus                                                Arvosana       Kerroin          Pistemäärä

Luoksepäästävyys                                      10                  1                    10

Paikalla makaaminen                                  10                  3                    30

Seuraaminen kytkettynä                             10                  2                    20

Seuraaminen taluttimetta                             10                  4                    40

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä        9                    2                    18

Luoksetulo                                                 9,5                 3                    28,5

Seisominen seuraamisen yhteydessä            9                    2                    18

Estehyppy                                                  9                    2                    18

Kokonaisvaikutus                                      9                    1                    9

Sunnuntai 15.11.2009 Pieksämäki Tuomarina Markku Mäntynen

Osasuoritus                                                Arvosana       Kerroin          Pistemäärä

Luoksepäästävyys                                      10                  1                    10

Paikalla makaaminen                                  10                  3                    30

Seuraaminen kytkettynä                             10                  2                    20

Seuraaminen taluttimetta                             9,5                 4                    38

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä        10                  2                    20

Luoksetulo                                                 9                    3                    27

Seisominen seuraamisen yhteydessä            9,5                 2                    19

Estehyppy                                                  9,5                 2                    19

Kokonaisvaikutus                                      9                    1                    9

Molempina päivinä pisteet menivät hitaisiin istumisiin ja se vaikutti myös kokonaisvaikutukseen Olen tyytyväinen Pertun tekemiseen, sillä säilyi into tehdä, se jaksoi keskittyä, se ei reagoinut häiriöihin, kuunteli minua ja teki suhteellisen puhtaat liikkeet. Tuo istuminen täytyy vaan tehdä nopeammaksi ja muuten suoritukset varmemmiksi, mutta sen aika ei ole vielä. Sitten, kun bh on tehty, voimme alkaa vaatimaan enemmän.

Tänä vuonna olisi vielä yksi ToKo alokasluokan koekäynti ja jos sieltä ykköstuloksen saisimme, saisimme samalla koulutustunnuksen TK1. Ensi vuoden alkupuolella olisi tarkoitus päästä suorittamaan käyttäytymiskoe ja sitten katsotaan, koska pääsemme kilpailemaan sinne oman lajimme pariin, eli suojeluun.

Puruja ei ole paljon otettu. Pojalla on ongelmana tuleminen suoraan ja täysiä keskelle. Yritimme joskus Jounin kanssa laittaa pehmyttumpun laudan päähän, jolloin Perttu joutuisi kunnolla tähtäämään sivuun tullessaan kiinni, mutta toisin kävi... Perttu tuli lautaan kiinni... Onneksi ei käynyt kuinkaan. Perttu tuijottaa vaan suoraan silmiin ja tulee päin. Olen itse yrittänyt pitkällä purupatukalla, mutta kauimmainen, mihin koira on mennyt kiinni, on ollut 10cm kädestäni..

Tarkoitus olisi tässä talven aikana aloitella purujen treenaaminen. Itselläni on ollut ajatuksena, että haluan tottiksen häiriön alla ensin hyvälle mallille, jolloin hallinta suojelussa maalimiehen ollessa näkösällä on astetta helpompaa. Katsotaan...

Pysäkin Beter Pan 9kk

Uskollisesti blogia päivittelen vai mitä...?!?

Paljon on tapahtunut, koiratilanne muuttunut ja kilot lisääntyneet, mut tavoitteista pidetään kiinni vaikka vaan hännänpäästä, mut kuitenkin...

Akun osalta asiat meni kuten kaikki tietää ja yhteinen taipaleemme päättyi... Kiitos siitä, jokainen kokemushan kasvattaa vai mitä? Miksi se silti aina niin sattuu...

Perttu kasvaa ja vaihtaa hampaita. Veri lentää ja leuka väpättää =O) Kovasti on pojalla haluja taistella, mut olen yrittänyt mahdollisimman maltilla viedä eteenpäin, etten ruokkisi hektisyyttä ja hampaa sais rauhassa vaihtua. Hyvin malttaa rauhoittua ja kanavoida patukkaan. Jälkikausikin on korkattu ja kulmia tehdään jo. Hyvinhän tuon nokka toimii, mitä sitä muuta kuin pitää ja päästää =O) Katsotaan sitten, kun toinen meistä päättää olla jäljestämättä ja toinen on sitä mieltä, että nyt muuten jäljestetään... Mut se menee varmaan ensi kesään se.

Ton helpommaks tää treenaaminen ei enää voi mennä  Toisten tekemä jälki (siis jo ajettu) ja lapsityövoimaa käyttäen. Itse istuimme tuoleissa ja nautimme auringosta

Kyl mä itekin yritän jotain tehdä, jos ei muuta niin pilata koiran

Jouni siis laittoi myös pennun, Harmaakallion Cakke saksanpaimenkoiran  Poika on mörssäri mallia, mut yllättävän ketterä ja nopea. Oiskohan se pakon sanelemaa, kun täytyy yrittää saada toi isoveli palikka kiinni

Pimu alkaa vanheta ja ontuilee etupäätään säännöllisen epäsäännöllisesti. Hieronta aina hetkellisesti auttaa ja ensiviikolla pääsemme jälleen Mirkan hoiviin. Katsotaan nyt mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään..

Yritä ny noista sitten ottaa kunnon kuvaa... mahdotonta!  Kaverina Pimulla sulhanen nimeltään Kidi. Onko kuvassa siis kaksi palikkaa, paimenta vai miten se ny meni...??

Jansku kasvaa ja nauttii kesästä. Kun vaan saataisiin taas se joku keltainen juttu tuolla taivaalla, mikä se ny on... olen kuullut jotain juttuja, et se niinku lämmittäis tai jotain... kovasti tyttö tahtoisi uimaan, mut vie ny se tuonne mereen, ku hyvä ettei jäälautat tuu vastaan....

Kevätjuhliin menossa.

Kovasti leiriä täällä jo odotellaan ja vihdoin kaivoin teorialaput laukusta tarkoituksena alkaa taas kertaamaan viettikaavioita ja oppimisteorioita... Huh huh... Hoitolalle on työntekijä hommattu ja asiat siltä osin kunnossa. Hoitolalla alkaa muutenkin taas kesäkiireet painaa päälle, mut hyvä niin.

En uskalla tähän kohtaan kirjoittaa, että palaillaan taas, kun siihen voi mennä aikaa.... Mut hei, hyvää juhannusta ja kesää kaikille! Ja varuulta myös hyvää joulua ja uutta vuotta

Jonna

Perttu meinaan  Olen kyllä ihan myyty! Reilun viikon Perttu on jo kerinnyt täällä olla ja kovasti poika kasvaa ja korvatkin ovat nousseet melkein pystyyn. Toinen on vielä vähän kärjestä pehmeä. Strategiset mitat kahdeksanviikkoisella ovat 32,4cm ja 5,6kg. Ruoka ja herkut maistuu ja halukas on tekemään hommia.

Harjoiteltu on istumista, katsekontaktia, sivullaoloa, irroitttamista ja hieman seisomista. istumaan menee käsiavulla tosi nopeasti, hieman hitaammin ilman apua. Katsekontaktissa on päästy siihen, että voin pitää nameja kuonon vieressä ja vasta luvalla saa herkun. Irroittaa aika hyvin, ei ole vielä kuitenkaan ehdoton. Seisomiseen täytyisi ottaa laatikko avuksi, meinaa tulla aina eteenpäin... Sivullaolo oli aluksi hirveän hankalaa, koska otettiin katsekontaktia edessä ja näin ollen hakeutui koko ajan tuohon eteen tai sitten kauemmaksi minusta nähdäkseen paremmin silmäni ja käteni. Otin avuksi seinän ja heti auttoi. Muutama harjoitus seinää apuna käyttäen ja johan alkoi poika pysyä sivulla oikeassa perusasennossa.

En muistanutkaan, miten hankalaa noin pienen rääpäleen kanssa on tehdä hommia ja seuraamisen jätän suosiolla tuonnemmaksi. Herkästi alkaa pomppia, kun en ehdi laittamaan namikättä tarpeeksi alas tarpeeksi nopeasti

Luoksetulot ovat myös menneet eteenpäin ja iloisesti tulee, vaikka olisi tekemässä jotain muuta. Ajatuksena on, että kaikki luoksetulot olisivat iloisia ja minun luokse olisi aina ihana tulla. Täytyy kyllä myöntää, että muutaman kerran on täytynyt näytellä yli-iloista, kun herra on päättänyt kutsusta huolimatta lähteä ylös hoitolalle ja tullut sieltä sitten omia aikojaan alas. En ole lähtenyt perään, a: en saa kiinni, nopea poika ja b: pentu ei vielä tiedä, miksi olisin ollut vihainen. Perttu on saanut yksin olla hoitolan ovella ja kun on ollut tulossa alas polkua pitkin, olen kutsunut iloisesti ja sit on herra tullut täysiä  Enää ei ole lähtenyt ylös, mutta varmaan vielä sen tekee. Kohta saa luultavasti tehdä niitä ei mennä -harjoituksia.

Kiellot ottaa aika hyvin vastaan (vielä) ja uskoo ä-ä ääntä. Mieli tekisi tulla kimppuun sen jälkeen, kun olen sitä jostain kieltänyt, mutta ei tule enää  Aluksi yritti purra, mut nopeasti hoksasi, ettei se kannata.

Kävimme koko perheen voimin Janikan kanssa luistelemassa ja pulkkamäessä ja samalla Perttu pääsi ensimmäistä kertaa ihmisten ilmoille. Ensin hieman katseli, että mitä ihmettä, mut sit kulki reippaasti eteenpäin. Hieman tuo panta ja talutin häiritsee, olihan se nyt jo kolmas kerta, kun niintä käytetään. Pitäis varmaan totutella enemmän  Pantaa sai jo suurentaa, edellisen kerran se oli kaulassa, kun Perttu tuli taloon.

Janikan kanssa touhuavat koko ajan niin, että saa jo toppuutella. Tulevat kyllä hyvin toimeen, vaikkakin välillä saa puuttua pureskeluun. Onneksi Jansku osaa myös itse kieltää pentua.

Tästä on hyvä jatkaa elämään opettelua tottiksen alkeita. Tavoitteena olisi oppia itsenäisesti siirtymään sivulle ja seisomisen opettaminen. Täytyisi vaan väsätä se laatikko...

Akun kanssa on jatkettu sivulla siirtymistä ja eteentuloa. Eilen siirtyi jo niin, ettei etupää ollut edessä. Tarkoituksena on siis saada vasemmalle käännös korrektimmaksi, eli ettei ole edessä ja osaisi siirtää takapään oikein. Eteentulo on aina ollut ongelma, tai eihän se muuta ole kuin väärin opetettu liike  Taas muistaa, että opeta heti oikein, niin ei tarvitse korjailla lopun elämää! Akun tavoitteetkin menivät jo tässä vaiheessa häneksi.. Eli KWC jää meiltä tänä vuonna käymättä työkiireiden vuoksi, mutta muuten kokeet on aikalailla lyöty lukkoon ja kalenteri näyttää seuraavalta:

12.5. AD-koe Kotka

16-17.5. Näyttö + jalostustarkastus Kuopio

24.5. VPG2 Kotka

25.7. SchH3 Kotka

katsotaan sit, miten onnistumme...

Tässä vielä lopuksi kuvasaastetta mussukoista

Perttu 8vko

Akku ja Perttu

uu beibe beibe...

nuorena on asiat opittava...

Nyt on poika kotona ja tähän mennessä saldona on mustelmia, muutama reikä sekä pari astumista  

                                                   Perttu lempi paikassaan kasvattajalla.

Perjantaina 27.3. haimme Tuijan kanssa Pertun Kormusta. Kiitos Päivi ja Hannu mukavasta koiran alusta! Automatka meni huutaessa ja nukkuessa, muutama pysähdys tehtiin ja käytiin asioilla. Vieläkin huutaa alkumatkasta hetken, mutta ei enää pahasti ja jää pian varmaan kokonaan pois. Tupa otettiin heti haltuun ja tutkittiin paikat läpi ja hyökättiin mamman kimppuun, josta seurasi siis mustelma, kun en ollut tarpeeksi tarkkana  Yö meni rauhallisesti, muutaman kerran käytiin pissalla, muuten nukuttiin.

Janikan kanssa Perttu tuli heti hyvin toimeen, eikä ole montaakaan kertaa tarvinnut puuttua siihen, että purraanko tyttöä vai lelua. Janika kyllä pitää siitä huolen  lapset nauttivat toisistaan

Sylissä on kiva nukkua jos siihen on mahdollisuus, mutta on myös uusi lempipaikkakin löytynyt (kuva alla)

Saa nähdä miten käy, kun poika kasvaa  Pallalle tykkää kiivetä nukkumaan kunnes kopsahtaa maahan ja jatkaa sitten siinä unia

Reippaasti poika kulkee myös mukana töissä. Aluksi puri ihan hulluna boksin verkkoa ja huusi kuin ois henkeä viety, mut muutaman kerran jälkeen alkoi rauhoittua, kun huomasi, ettei huutamalla mitään saa aikaan. Tosi reippaasti kulkee hoitolalla, niin lattialla kuin pöydilläkin  Tähän mennessä sitä on sanottu kissaksi ja rusakoksi ja amstaffiksi

Perttu on ihana pentu, olen täysin myyty  Tulevaisuudessa tullaan varmasti ottamaan vielä yhteen ja monesti! Tähän mennessä on otettu kerran "kunnolla" yhteen, kun herra oli sitä mieltä, ettei hänen hampaita katsota nyt, kun hän on touhuamassa jotain. No, arvatkaapas vaan katsottiinko ne hampaat vai ei... Puremiseen olen myös puuttunut ja nykyään uskoo jo helpommin, ettei purra käsiä, jalkoja, korvia, poskia, huulia, kaulaa yms. missä on ihoa  

Kun lelulla leikitään ja herra alkaa vastustamaan, niin vahtaa vaan suoraan silmiin ja vetää ja ravistaa. Korjaa otteen oma-aloitteisesti tarvittaessa ja puree lujaa  Tuossa yksi päivä pääsi ulkona korvanlehteeni kiinni ja en meinannut saada herraa irti millään! Vieläkin on korva hellänä!

Pertulla ei kyllä tuo huumorin kukka oikein kuki... Suuttuu helposti ja sit yrittää sutena päälle  

Eilen, kun istuin sohvalla, alkoi herra astua jalkaani  No se jäi vaan yritykseksi, mut ei voinu muuta kuin nauraa   Tänään sai tutustua Akkuun ja Örriin muutenkin kuin verkon läpi. Nuoli Akun naamaa, yritti nisille ja kaiken päälle vielä astua sitäkin ja vielä oikeasta suunnasta  Mihin tuon vilpertin kanssa vielä joudutaankaan...

Mut on se niin söpö ja ihana ruttunaama (ainakin vielä)

Nyt ois taas ruoka-aika, joten palaillaan kun ehditään! Lopuksi vielä kuva Janskusta lentämässä

Perjantaina kävimme jälleen mutkan Kormussa, tarkoituksena testata pentue ja valita omansa pois. helpommin sanottu kuin tehty  Teimme urospennuille erilaisia testejä, joilla yritimme selvittää mikä olisi meidän tarkoituksiimme se paras pentu. Testasimme miten pennut leikkivät, söivät, toimivat tärisevällä pöydällä ja miten ne reagoivat yllättäviin ääniin sekä kipuun ja miten ne pystyvät toimimaan sen jälkeen. Hyvin tasainen pentue ja valinta tuntui aluksi vaikealta, mutta kyllä se Perttu sieltä löytyi vaikkakin päätös syntyi vasta matkalla kotiin  Pertun oikea nimi on Beter Pan, nykyäänhän SKL vaatii tunnistusmerkinnän jo ennen luovutusta. Vielä neljä yötä ja sitten poika tulee uuteen kotiinsa, jossa sitä jo kovasti odotellaan, ainakin minä ja Janika

Tässä vielä muutama kuva kuusiviikkoisista pennuista.

Nyt pitää kiiruhtaa töihin, heippa taas hetkeksi!

Allekirjoittaneen osalta kylläkin sohvan pohjalla.... Iski nääs Janikan vatsatauti sitten lauantaina minuun  Vieläkin välillä etoo, mut hengiss selvittiin! Jos jotain hyvää asiasta pitää löytää, niin kuin aina pitääkin, lähti painoa viikonlopun aikana 2kg!!   Jäljellä olisi vielä noin 12kg, mitä pitäis pudottaa.... Onneks on vielä puolitoista vuotta aikaa päästä tavoitteeseen.

Kiitos Tuijalle, joka viikonlopun leikki kotiäitiä ruokkien porukan, hoitaen Janikaa sekä pitämällä hoitolan ja tuvan pystyssä. Mitä tekisin ilman sinua!!!

Perjantaina olimme porukalla maneesilla ottamassa tottista ja puruja. Tottiksissa Akku ei ollut parhaimmillaan, hieman vaisu. Positiivista oli se, että Julle, joka ei ole pitkään aikaan koiraa nähnyt, sanoi tottiksen olevan paljon parempaa kuin viime syksynä, eli syksyn treenimuutoksella ja talven treeneillä on ollut positiivista vaikutusta!

Puruissa tyttö olikin oikein hyvä Akuksi!! Varsinkin ylimenovaiheet ja vartiointi oli parasta Akkua! KIITOS ANTTI!!!! En meinannut uskoa silmiäni! Antti teki tosi hyvän harjoituksen ja nyt tiedetään mihin täytyy ennen koetta panostaa ja treenata. Paoissa neidillä oli ongelmia, mut viimeinen oli taas neitiä itseään.

Teimme siis ykkösen liikkeet, jotta nähtiin, mitä tulee tehdä ennen koetta. Koira suoriutui kunnialla, ohjaaja taas ei.... Mikä ihme siinä on, että koko ajan pitää hätäillä, vaikka mihinkään ei ole kiire!?!?!? Ja mikä pahinta, tajuan itsekin hätäileväni ja SILTI HÄTÄILEN!! TONTTU MIKÄ TONTTU!!!

Toiset enkelit saivat myös hyviä treenejä koko viikonlopun ajan ja otamme uudestaan keväämmällä tottakai!

Tautini takia jouduimme siirtämään myös Janikan synttärikemut viikolle ja olen siitä niin pahoillani ja vihainen itselleni  Onneksi Janika on niin reipas ja kultainen tyttö, että sanoi minulle, että ei se haittaa äiti  

Perjantaina olisi tarkoitus lähteä valitsemaan Perttu the palikka! Jänskättää  Palataan asiaan sitten loppuviikosta...

Tässä vielä kuvasaastetta

Nyt täytyy lähteä töihin. Ilma on mitä parhain, aurinko paistaa ja pakkasta on kymmenkunta astetta.

-Jonna-

Arvasinhan mä sen, ettei tänne tuu päiviteltyä kovin usein, vaikka nyt ois ollu asiaakin... Mut hei, ei ressata turhia eikö kaverit

Viime sunnuntaina kävimme vihdoinkin katsomassa neliviikkoisia palikanpentuja ja olihan ne syötävän söpöjä  Joku alla olevassa kuvassa on siis tuleva maailmanmestari Perttu (täytyyhän ihmisellä on tavoitteita )

Janika oli myös mukana katsomassa pentuja. Uskalsi tytön ottaa mukaan, kun eivät termiitit vielä niin kovaa pure, vaikka jäljet käteen jo jäikin. Olisi tullut aivan ihania kuvia tytöstä ja pennuista, mutta allekirjoittanut kameran takana ei taaskaan onnistunut kuin räpsimään huonoja kuvia  Tässä kuitenkin yksi näistä ah niin laadukkaista kuvista..

Tänään meillä kokoontuu JJ's Angelsit koulutusviikonlopun merkeissä ja sunnuntaina vietämme päivänsäteemme 4v synttäreitä! Kauheeta, kun aika menee nopeesti... Pian tyttö jo lähtee kouluun ja sitten opiskelemaan ja sitten muuttaa jo pois kotoa..... APUA!!! No, ehkä sinne nyt on vielä hetki aikaa, mut kuiteski....

Tässä vielä yksi söpistelykuva palikanpoikasesta. Nuo anturat

Nyt lähden laittamaan lihat uuniin, jotta enkelit saavat pöperöä  Palataan!

-Jonna-

Niinhän siinä aina käy, kun kokeeseen ilmoittautuu, että jos koira pysyy terveenä niin sitten ohjaajan terveys pettää! Olkapää alkoi jo ola hyvällä mallilla, mut nyt taas vaivaa ja särkee... Ketuttaa... No, onneksi ei Akulle tarvitse periaatteessa opettaa mitään uutta ennen maaliskuuta, eli vielä ollaan pelissä mukana =o)

Niin se KWC vaan lähenee... Kokeeseen on ilmoittauduttu, majoitus on varattu ja työntekijäkin hommattu (kiitos Marika!). Eli ei muuta puutu, kuin koira ja ohjaaja kisakuntoon!

Perttukin pääsee ensimmäiselle reissulleen KWC:hen. Nythän poika on jo huimat 2,5 viikkoa vanha ja ensi viikolla pääsee palikoita katsomaan!! Kennel Pysäkin sivuille on ilmestynyt video ja muutamia kuvia pentusista. On ne vaan suloisia ja ne pienen pienet anturat! Voisin pusuttaa ne puhki!! =O) Jotensakin Jouni ja Tuija ei ollenkaan yhdy ilooni tulevasta pikku riiviöstä, mut onneksi Jansku on äidin puolta ja iloitsee pennusta (ei raukka tiedä vielä koko totuutta, mitä sieltä on tulossa). =O)

Pian tyttökin täyttää jo neljä vuotta... Kauheeta mihin tää aika oikein menee! Ens viikolla olis neuvola ja samalla annetaan rokote. Saas nähdä kuinka flikan käy.. Synttäreitä vietetäänkin sitten ensi kuun puolessa välissä. Lahjaksi tyttö toivoi kukkia =O) Niin ja jotain Hello Kitty juttuja.

Ens viikolla on myös Pimun hieronta. Ihan hyvin on nyt liikkunut, toivottavasti on nikamat pysyny paikoillaan. Myös Akku ja minä mennään hierottavaksi sitten lähempänä koetta.

Erinäköisiin seminaareihinkin on tullut ilmoittauduttua, nyt kun kerran on mahdollisuus päästä lähtemään. Helmikuussa olis Mölsän Susannan tottissemppa, maaliskuussa Korrin Juhan viettiseminaari ja huhtikuussa Koskensalon ja Luttisen seminaari. Niin ja kun täs ny innostui sinne koulutusohjaajakoulutukseenkin lähtemään, niin huhtikuussa olis koulutusviikonloppu senkin puitteissa. Toukokuussa jos pääsis polkaisemaan AD-kokeen ja kesäkuussa näytelmiin ja jalostustarkastus. Kesäkuussa myös Team Heuwinkel (esim. Pertun isä treenaa siel) tulloo Suomeen ja sinne ois mukava päästä. Heinäkuussa olis kesäleiri. Ja jossain vaiheessa pitäis kokeisiinkin päästä.

Tänään on kyl pakko mennä treenaamaan Akkua, otetaan vaan troppia sen verran et tukka taipuu joka ilmansuuntaan =O) Alkaa tuo aika käydä jo vähiin ja paniikki hiipiä kohti kroppaa. Kertoilen sit lisää, jos henkissä selvitään =O)

-Jonna-

Tänään se alkoi (taas)! Nyt otamme Tuitun kanssa itseämme niskasta kiinni ja aloitamme uuden elämän! Terveellinen ruokavalio, pisteiden lasku, kuntokuuri ja valmiiksi suunniteltu treeniohjelma koirille. Näillä pääsee taas askeleen lähemmäksi tavoitteita... Nyt vaan tuo "terve" olkapää vihoittelee aika pahasti ja haittaa elämää... Jos se vaikka menis särkylääkkeillä ohi tai ainakin pysyis kipu kohtuullisena. Lääkäriin en ennen KWC:tä mene, ettei lääkärisetä kiellä treenausta! Tietenkin, jos tää tästä vielä pahenee samanlaiseksi, kun tuo toinen olka oli, niin sit on kyl pakko antaa periksi... Mut näillä mennään eteenpäin!

Se ois enää kahdeksan viikkoa kokeeseen.... Hui  Eilen otettiin purut Jasun kans ja hyvän harjoituksen Jasu tekikin! Koirakin toimi suht hyvin, iskut varsinkin oli loppuun asti hyvät. Ohjaaja vaan mokas ajoitusten kanssa muutaman kerran. Toinen tapahtui, kun irroituksen jälkeen vietti ylös ja hallintaa, koira oli hyvässä mielentilassa, niin aloin sit odottaa katsekontaktia ja seuruuttaminen venyi ja venyi ja vietti ehti laskea. Olis pitäny hetsata uudestaan ja ottaa hallintaan ja sit vaatia kontakti jollain pienillä avuilla (esim. hengitys, jännitteet) ja päästää ilmaisemaan hvästä vietistä. Mut aina ei voi voittaa... Positiivista on se, että itse tajusin tämän ja jo harjoituksen aikana!

Toinen moka tuli, kun pitkään liikkeeseen koira meinas varastaa ja moitin sanomalla öp öp ja sit laskinkin heti kohta kiinni, niin koira lähti vähän varoen. Seuraavat meni sit ok. Ketuttaa vaan, kun itse mokaa hyvät harjoitukset... Mut muuten harjoitus sujui ihan ok. 

Viikonlopun tottiksetkin meni oikein kivasti, Akku oli kyl hyvä, siis akuksi . Otin seuraamista, olemus pysyi hyvänä, muutaman liikkeestä istumisen (vähän hidasta), luoksetuloja (tosi vauhdikkaat) ja eteenmenoja (viimeksi otettu kokeessa). Vähän piti katsoa kaikkea, et tietää mitä lähtee veivaamaan. Ajattelin tämän viikon teemana pitää eteenmenon. Päivittäin Vaksylle ottamaan, aluksi lyhyeltä ja vähitellen matkaa pidentäen, eli palataaan vähän tääksepäin ja muistellaan mites se ny taas menikään.

Kertoilen sit tänne kuinka meillä sujuu (ainakin vakaa aikomukseni on päivitellä säännöllisesti).

-Jonna-